Näkki on yksi tämän sarjan hahmoista, jonka kuvaamista odotin aivan erityisen innokkaana. En oikein osaa sanoa tähän mitään kovin syvällistä syytä, satun vain tykkäämään tuosta vetten pirusta, joka lumoaa ihmiset luokseen ja sitten hukuttaa nämä synkkiin vesiin. Jotain kammottavan hienoa siinä on. Malliksi kuvauksiin ilmoittautui Iina, jonka kanssa olen muutaman kerran aiemmin työskennellyt cosplayvalokuvauksen merkeissä. Iinasta ei välttämättä tule heti ensimmäisellä vilkaisulla mieleen Näkki, sellainen pienikokoinen, sievä tyttö jonka kasvot ovat enemmän suloisen kauniit kuin ilkikuriset. Näkki on myös useammin kuvattu tarinoissa mieheksi kuin naiseksi, mutten nähnyt sitä mitenkään esteenä, kuten en myöskään Iinan ulkonäköä; miksei Näkki voisi olla pienikokoinen nainen, jonka hämäävän ulkokuoren taakse kätkeytyy juuri se vetten piru?
Tällä kertaa mukana oli myös maskeeraaja, ihanainen Emmi, jonka meikkejä olin jo aikaisemmin tutkaillut sillä silmällä että nuo taidot tarvitsen vielä käyttööni. Emmi oli onneksi oikein mielellään lähdössä mukaan projektiin ja loihtikin Iinalle varsin Näkkimäisen meikin. Mustan peruukin päähän kiskaistuaan Iina muuntuikin yks kaks yllättäen petollisen kauniiksi vetten valtiattareksi ja olin aika tyytyväinen huomatessani, ettei mallivalintani ollut mennyt metsään päinkään. Edessäni oli Näkki.
Olin alusta saakka ehdoton sen suhteen, että haluan kuvata Näkkiä melkeinpä ilman rihman kiertämää, vaikka kuvaukset toteutettaisiinkin kesän jälkeen. Ilma oli kuitenkin yllättävän lämmin eikä Iina valittanut missään vaiheessa kylmyydestä, vaikka uitin tätä viileässä purossa ja istutin kylmille, kosteille kiville. Melkein hävettää ajatella että itse vinguin, kun kumisaappaistani löytyi reikä ja vesi tulvi sisään, kastellen housun lahkeetkin polvia myöten. Iina, ja myös assarina toiminut Emmi olivat todellisia uskalikkoja loikkiessaan kylmässä purossa ilman ensimmäistäkään valituksen sanaa, sellaisten ihmisten kanssa on ilo työskennellä.
Kun kävin kuvia läpi kuvausten jälkeen, mieleeni putkahti ajatus siitä, että tässä voisi hyvin olla Näkin tytär. Vetten pirun viettelevä lapsonen, jolle on leikkiä hukuttaa lapsia ja aikuisia puroon, painaa näitten päitä veden varaan ja katsella miten räpistely hidastuu ja lopulta lakkaa kokonaan... soittimekseen olento on valinnut kantelen, jonka kieliltä ilmaan irtoilevaa melodiaa on vaikeaa vastustaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti