Ja maa oli kylmä

Tänään oli pakko sännätä ulos kun heräsin aurinkoiseen aamuun. Viimepäivät ovat olleet niin harmaita ja synkkiä, että auringon näkeminen tuntuu todella voimauttavalta. Auringon valossa kaikki syksyn värit pääsevät minusta myös enemmän oikeuksiinsa, joten kuvaajankin ominaisuudessa tilaisuus oli pakko käyttää hyväksi. Katselin jo edeltävänä iltana että aurinkoinen sää tarkoittaa kylmyyttä, mutta siitäkin huolimatta kiskoin ohuen kesämekon ylleni. Vaikka minulla olikin ennen kuvauksia päällä myös lämpimämpi takki, huomasin ulos astuessani, että asuvalintani oli järjetön - mutta taiteen eteen pitääkin kärsiä, eikös?

Kylmä tuli viimeistään siinä vaiheessa kun vedin metsässä sukat jaloistani ja kävelin kylmällä maalla avojaloin. Kameraan kuitenkin tallentui ruutuja, joista tykkäsin ja tässäpä ne kaikkein onnistuneimmat. Mistä tykkäät eniten?

Sinistä sifonkia

Sunnuntaina kävin napsimassa Eurokankaasta rekvisiittakankaita tulevaa opinnäytetyötäni varten. Kysyin yhdeltä paremmin ompelevalta kaveriltani mikä olisi paras valinta mikäli tahtoo ilmavaa ja helposti liehuvaa kangasta ja välittömästi minulle suositeltiin sifonkia. Niinpä ostin kolmea eriväristä sifonkia, joista yhdellä oli tietenkin ihan pakko leikkiä kameran edessä. Suunnittelin itselleni myös uuden vesileiman photarilla ja täytyy sanoa että olen tähän paljon tyytyväisempi kuin aiempaan vesileimaani. 

Miltä teidän silmiinne näyttää?