Joskus vuonna 2005/2006 osallistuin ensimmäistä kertaa anime/mangatapahtumaan. Kyseessä oli tuolloin Animecon ja se järjestettiin Helsingin Paasitornissa. Kyseinen tapahtuma tutustutti minut paremmin animeskeneen ja samalla innostuin kunnolla cosplaysta: fiktiiviseksi hahmoksi pukeutumisesta. Osallistuttuani kahteen Traconiin ja Animeconiin, sekä muutamaan pienempään coniin innostukseni animea kohtaan kuitenkin hiipui ja samalla cosplaykin jäi. Harrastuksen loppumiseen vaikuttivat myös muutamat henkilökohtaiset tekijät.
Nyt vuonna 2014 Espoossa järjestettiin Yukicon. Koska tapahtumapaikka oli aivan kodin lähistöllä, päätin kerätä rohkeuteni ja osallistua tapahtumaan. Osoittautui, että ensimmäistä kertaa järjestettävä con myytiin odottamattomassa huijauksessa loppuun, joten kutsuinkin itseäni onnekkaaksi saatuani rannekkeen minulle ja poikaystävälleni. Päätös cosplaysta oli myös tehty jo, melkein heti sen jälkeen kun olin saanut tapahtumasta tietää. Esittäydyin siis con-kansalle The Last of Us -pelin Ellienä, ja kyseisestä cossista onkin ainakin yksi prosessikuva blogini jossain aiemmassa merkinnässä.
 |
| Oma cosplayni, Ellie pelistä The Las of Us |
Cossaamista muuten jännitin aikalailla. Hahmoni on vaatetuksensa puolesta melko tavallisen näköinen, joten suurempaa huomiota en herättänyt tapahtuma-alueen ulkopuolella ja ihan hyvä oikeastaan niin. Saavuin Yukiconiin sillä fiiliksellä että pidän hauskaa ja jos joku haluaa kuvata niin totta kai suostun. Pienenä ja positiivisena yllätyksenä tuli, että halukkaita kuvaajia oli yllättävän monta, ja kehuja hienosta ja onnistuneesta cossista tuli useammaltakin taholta. Eräs tyttö kertoi jopa löytäneensä minut Yukiconin twitter-feedin kautta. Con tuntui entistäkin ihanammalta näiden kuvanneiden ja kehuneiden ihmisten perusteella, kiitos teille ♥
 |
Yukicon veti minua puoleensa lähinnä mainostamalla itseään myös videopelitapahtumana. Kunniavieraskin oli minulle tuttu, suomalainen peliryhmä Laeppavika, joka ensimmäisenä päivänä antoi yleisölle haastattelun, toisena päivänä hervottoman pelisession. Muuta videopeliohjelmaa ei sitten pahemmin tullutkaan seurattua, vaan aika meni enemmänkin ympyrää kiertäessä, ihmisiä ja cosplay-pukuja ihaillessa. Kävin kuitenkin kuvauttamassa cosplay-pukuni Cosplay Finlandin kuvauspisteessä, mikä oli ihan mielenkiintoinen kokemus melko kokemattomalle cossaajalle. En ihan tiennyt miten päin kuvissa olisi pitänyt olla, mutta onneksi sain opastusta poseeraamiseen ja ruudulta katsottuina kuvat näyttivätkin sitten ihan hyviltä (: jään odottamaan, milloin kuvat ilmestyvät nettiin.
Cosplaypuvut olivat muuten aivan ihania kyseisessä tapahtumassa! Ylivoimaisesti eniten cosseja oli animesarjasta Shingeki no Kyojin, josta itselläni ei juurikaan ole tietoa, ihan jo siksi ettei anime ylipäätään ole enää vuosiin juurikaan kiinnostanut. Ilokseni löysin kuitenkin myös liudan pelihahmoja ja Disney-prinsessoja, joiden näkemisestä olin erityisen innostunut. Cosplay onkin mielestäni siitä ihanaa, ettei se ole enää vuosiin rajautunut vain anime/mangahahmoihin.
Ihan erityisesti jäivät mieleen nämä cossit! Alemman rivin W.i.t.c.h -sarjakuvan Will Vandom herätti minussa niin suuria nostalgian tunteita, että kuva oli vaan pakko saada. En ole muutenkaan juuri koskaan törmännyt W.i.t.c.h cosseihin, joten Will sai kyllä hymyn huulille. Myös tulevasta How To Train Your Dragon 2:sta tutut Hiccup ja Astrid olivat niin ihania ja puvut äärettömän hienoja. Ylemmän rivin Disney-prinsessat saivat myös ihastuneita huokaisuja aikaan.
Nämä ihanuudet saivat myös sydämeni läpättämään. Että miten suloinen tuo pikkutyttö olikaan! Ei ujostellut lainkaan kuvatuksi tulemista ja poseerasi kuin vanha tekijä. Tämä otos sulattaa sydämeni aina silmiini osuessaan, Ponyo on varsin itsensä kokoinen ja näköinen! ♥
Jos jotain olisin toivonut näkeväni hieman enemmän, niin Final Fantasy ja Assassin's Creed cosplaypukuja. Ainakaan omaan silmääni ei osunut näiden pelisarjojen edustajia ja se tuli jopa pienenä yllätyksenä? Jäivätkö kaikki Eziot ja Cloudit ilman ranneketta? >:
Hyvän fiiliksen lisäksi Yukiconista jäi muutama "matkamuisto" käteen. Poikaystävä ei ollut edes Japanissa käyneenä maistanut pocky-tikkuja (!!), joten totta kai niitä ostettiin sitten yhtä sun toista makua. Antauduin myös alpacasso-villityksen vietäväksi ja ostin itselleni pikku-alpakan, sekä sille kaveriksi pienen, vaaleanpunaisen kissan.
Yukicon oli 5/5 kokemus. Toivon sille vihreää valoa tulevaisuudessa ja kiitän hienosta con-elämyksestä ♥
