Otsikon mukaisesti ajattelin ajattelin puhua muista harrastuksistani kuin kuvaamisesta. Jotkut tietävät että olen myös aktiivinen kirjoittaja, bestselleristä haaveileva fantasianovellien rustaaja. Luovien harrastusten lisäksi harrastin aiemmin myös ratsastusta ja lumilautailua, mutta lumilautailu jäi aika nopeasti hiipuvan innostuksen takia, ja kolmentoista vuoden ratsastusharrastus tyrehtyi kalliseen hintaan. Hevosharrastus oli itselleni tosi tärkeä, vaikka kävinkin tallilla vain kerran viikossa enkä kilpaillut, mutta tallille oli aina mukava tulla ja sieltä myös lähti hyvillä mielin tunnin jälkeen. Hinta huikenteli kuitenkin luokassa 1000e/6kk, ja siihen ei lopulta ollut rahaa, varsinkin kun tallilla tosiaankin kävi vain kerran viikossa. Kieltämättä hevosia on ollut välillä ikävä, mutta ehkäpä harrastus alkaa uudestaan sitten joskus kun resurssit riittävät?
Nyt olen kovasti pohtinut jonkin uuden lajin aloittamista, mutten oikein löydä itselleni sopivaa. Tanssia kokeilin aiemmin keväällä, mutta ahdistuin todella paljon nähdessäni oman suoritukseni peilistä, varsinkin kun tuntui että muut katsoisivat ja arvioisivat omaa suoritusta koko ajan. Uskon kyseisen tunteen johtuvan sosiaalisten tilanteiden pelostani, sillä yleensähän ihmiset keskittyvät omaan suoritukseensa, eivätkä siihen mitä muut tekevät. Ratsastunneilla tätä tunnetta ei syntynyt, koska eläimen hallinta luonnollisestikin vaatii paljon keskittymistä. Sama keskittyminen pitäisi vaan osata kanavoida siihen ihan omaan suoritukseensa ja kroppansa hallintaan. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja itseen kohdistuva arviointi ovat kuitenkin itselleni sen verran pahoja juttuja, että ne vaikuttavat jo liikaa siihen, miten valitsen itselleni harrastusta. Koska sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa on kuitenkin tapahtunut jo positiivista edistystä, olen alkanut harkita jonkin uuden harrastuksen aloittamista, riippumatta siitä seuraavatko muut suoritusta vai eivät. Ainoastaan pelkonsa kohtaamalla ne voi voittaa, eikös? c: Suurin kysymysmerkki onkin, että mitä sitä harrastaisi?
Kamppailulajit kiinnostaisivat todella paljon, etenkin kendo ja muut miekkailulajit. Poikaystävän kertoman perusteella kendo voisi jopa sopia minulle, eivätkä hinnatkaan ilmeisesti syö kukkaroa olemattomiin. Toinen kiinnostava miekkailulaji olisi Bolognalainen, yhden käden miekkailu. Katsomieni videoiden perusteella laji näyttää ainakin mielenkiintoiselta
Jooga olisi myös minulle varmasti soveltuva laji. Enää en tietenkään ole niin notkea kuin silloin joskus nuorempana olin, mutta rauhallisen tahtinsa puolesta voisin hyvinkin kuvitella joogan sopivan minulle, ja kyllähän sitä vielä taipuu hankalilta näyttäviin venytysliikkeisiinkin. Joogaustakin on nykyään useampaa erilaista, joista kaveri suositteli lempeää hot joogaa, sekä ilmajoogaa, joka mielestäni näyttää oikeasti rentouttavalta!
Airsoftauksesta ja sen aloittamisesta ollaan myös puhuttu paljon poikaystävän kanssa. Siinä on ainakin se hyvä puoli että joukkueessa ei ole pakko harrastaa, vaan treenejä voi pitää kavereiden kanssa lähipusikossa, kunhan kaikilla on oikeanlaiset varusteet. Pusikossa rämpiminen ei myöskään ole koskaan haitannut allekirjoittanutta, joten huonoja puolia en tästäkään lajista löydä. Alkuun pitäisi vaan kunnolla päästä.
Larppaaminen on ehkä se yllättävin vaihtoehto, joka itselleni tuli mieleen tätä postausta kirjoittaessa. En ole koskaan larpannut enkä tiedä kunnolla mitä kaikkea siinä tapahtuu, mutta sen peruustella mitä olen kuullut, homma voisi olla mielekästä ja toimia minulle. Liikkumisen lisäksi tässä yhdistyisi myös seikkailumeininki ja mielikuvitus, joten miksipä ei? Tässäkin pitäisi vain eksyä oikeanlaiseen porukkaan ja olla jonkinlainen käry siitä mihin on ryhtymässä.
Mitä te harrastatte ja mikä harrastuksissanne on parasta? c:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti