maanantai 10. marraskuuta 2014

Ruudun takaa

Viikonloppuna oli taas koululta lainassa objektiivi, se vanha tuttu ihanuus, Canon 50mm f/1.4 . Olen kaiken aikaa vaan voimakkaammin ja voimakkaammin kallistunut sen päätöksen puolelle, että joulukuussa veronpalautusten rapsahtaessa hankin itselleni ihan omaksi kyseisen ihanuuden. Valovoimaa riittää ja muotokuvaajallehan tuo on melkeinpä vakiokaluste, joten olen tässä vaiheessa 84% varma päätöksestäni. 

Kuvailin eilen isänpäivänä vähän itseäni ikkunan ääressä ja samalla mieleen tuli toinen must-hankinta. Langaton kaukolaukaisija. Sellainen on pakko olla kun itseään kuvaa, muuten tarkentaminen tuntuu vähän hakuammunnalta. Toki olen keksinyt kaikkia vippaskonsteja siihenkin, mutta kaukolaukaisija helpottaisi elämää huomattavasti. Täytynee toivoa pukilta... c':

Alla on kaksi suosikkiani niistä kuvista, jotka itsestäni räiskäytin. Pikkuveljen huoneessa on ihanan isot ikkunat ja niiden ääressä kelpasi kuvata, kun valo laskeutui niin runsaana sisään. 



Miten kuvat istuvat teidän silmäänne? c:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti